30

maaliskuuta

2010

Julkaisujärjestelmä – paras juttu ikinä

Jokainen webbipulju myy nykyään julkaisujärjestelmää osana kotisivujaratkaisujaan. Superdynaamisen järjestelmän avulla asiakas voi päivittää kotisivunsa, imuroida makkarin ja varata liput U2:n keikalle. Vaan olisikohan vielä varaa parantaa?

Kotisivujen jurakaudella kotisivubisnes oli totta tosiaan erilaista kuin tänä päivänä. Päivittäminen oli teknistä ja kallista puuhaa, joten sitä pyrittiin välttämään viimeiseen asti. Jos asiakas halusi sivuille päivitystä, täytyi pirauttaa mainostoimiston tekniselle kaverille, joka tuntihintaan lisäsi ajankohtaisen uutisen sinne, pilkun tänne.

Päivitystyötä helpottavien julkaisujärjestelmien esiinmarssi viimeisen kymmenen vuoden aikana on muuttanut tilannetta ratkaisevasti. Enää sisällönpäivityksessä ei ole kyse mustasta magiasta, vaan toimistot uskaltavat myydä asiakkailleen ihan oikeasti helppokäyttöistä ja käyttökelpoista päivitystyökalua. Kerrotaan järjestelmän eduista, ja luvataan että ”jos sulta tään Wordin ja Lärvikirjan käyttö onnistuu, niin osaat sää sitte tänkin, heh heh!”.  Hommanhan pitäisi olla nimenomaan näin, mutta kertoisiko joku miksi sitten niin moni julkaisujärjestelmällä varustettu sivu jää kaikesta tästä huolimatta päivittämättä?

Räätälöity tuote, only for you!

Eletään vuotta 2010. Voisiko olla, että hyvän ja elävän palvelun tuottamiseksi asiakas tarvitsisi muutakin apua kuin könttähintaan tuntien puitteissa pykätyn päivitysjärjestelmän? Jos asiakkaan asiakkaat ansaitsevat fiksut ja selkeät kotisivut, voisiko asiakas itse ansaita oikeasti helppokäyttöisen ja hänen tarpeitaan ajatellen säädetyn julkaisualustan? Saisiko asiakas peräti tietää, mitä kaikkea netissä voitaisiin ihan pienelläkin vaivalla tehdä?

Tulee ymmärtää, että lähes kaikki web-sivustoja päivittävät henkilöt tekevät päivitystä oman työnsä ohessa. Jokainen osaa konettaa käyttää, mutta kukaan heistä ei ole digialan ammattilainen. Jos yrityksen yhteystiedot muuttuvat, päivitetään uudet tiedot nettiin tietenkin vaikka hampaat irvessä, koska asia on niin tärkeä. Mutta mikäli päivityksessä jokin tökkii, ei aamupalaverissa pyydetä teknologiajohtajalta blogikirjoitusta, lisätä messuilmoitusta tai suunnitella kevätkampanjan esittelyä näyttävästi myös kotisivuilla.

Ihmiset innostuvat edelleen helposti nähdessään omaa kädenjälkeään julkiwebissä. Jos päivitys ei suju kuin tanssi, innostus hiipuu. Sivuston kehitystä ja päivitystyötä ei koeta tärkeäksi, jos se on hankalaa! Tämä korostuu eksponentiaalisesti silloin, kun asiakkaan ydinosaaminen ei rullaa webissä.

Onko julkkari aina vain julkkari?

Pieni pulma on siinä, että sanalla ”julkaisujärjestelmä” voidaan tarkoittaa lähes mitä tahansa. Järjestelmä voi olla Wordpress, Joomla, Drupal tai digiyrityksen oma, vuonna 1999 lanseerattu ja sittemmin pintakuorrutettu muinaismuisto. ”Helppo päivitettävyys” voi tarkoittaa mitä tahansa. ”Yksinkertainen” voidaan käsittää usealla eri tavalla. Varsinainen ongelma tulee kuitenkin vastaan siinä, että edes käytetty julkaisualusta ei kerro vielä ollenkaan koko kuvaa lopullisesta tuotteesta. Ei edes valveutuneelle asiakkaalle, joka tietää eri järjestelmien erot ja ymmärtää omat tarpeensa täydellisesti!

Käsitteen hämäryys johtuu pitkälti siitä, että webbitoimistoissa julkkaritöitä tehdään monesti liukuhihnalta. Teknisen puolen kaveri vääntää yhden valmiiksi kuin kone, ja siirtyy sitten seuraavaan keissiin. Hommassa on sen verran kiire, ettei tekijää kiinnosta miten Maikki Mallikas 43v kokee työkalun nähdessään sen ensimmäisen kerran omalla koneellaan. Myynnin Pena hoitaa koulutuksen, mä teen niinku ennenki että sekin tajuu. Tekijän mielipide on se, että hommahan selvästi toimii – näin helppoa se on, katsokaas – ja se saa luvan riittää. Näitä on tullut tehtyä viime vuosina monia, ja valituksia ei ole kuulunut. Teen siis hyvää työtä.

Kuitenkin massatuotannossa käy usein niin, että julkaisujärjestelmään jää näkyville sellaisia toimintoja, joita ei yksittäisissä tapauksissa käytetä. Voikohan asiakkaalla mennä sormi suuhun? Mitähän nuo tiedostokategoriat ovat? Entä avainsanat? Keskustelun asetukset? Ei tällaisesta koulutuksessa puhuttu...

Asiakas ei ymmärrä, ja kokee ettei käsitä työkalusta kaikkea. Epävarmuus iskee aivan turhaan.

Harmi kyllä päivitystyökalujen ongelmat harvoin rajoittuvat vain siihen, että ylimääräistä informaatiota ei ole karsittu pois. Usein myös ominaisuudet toteutetaan tavalla joka kyllä toimii, muttei välttämättä ole kaikkein intuitiivisin. Budjetit ovat rajalliset, ja siitä syystä asioita ei ole varaa pyöritellä kaiken aikaa, vaan mennään siitä mistä aita on matalin. Mennään sieltä mistä on aiemminkin menty. Onko näin toimiminen kaiken aikaa järkevää bisnestä?

Sivujen koostajana paljon töitä tehneenä minua aina masentaa, kun poikkean kuukausia aiemmin toteuttamalleni saitille vain huomatakseni, että ensimmäisen ”Sivusto on julkaistu”-viestin jälkeen ajankohtaispalstalle ei ole ilmaantunut mitään. Viimeisin päivitys mihinkään on tehty viikko sivujen julkaisun jälkeen. Tiedän että sivut on kyllä maksettu, olen saanut palkan ja asiakas on ollut niihin ilmeisen tyytyväinen. Mutta väkisinkin mieleen hiipii ajatus: eikö tehtäväni alan ammattilaisena ole nimenomaan auttaa asiakasta kommunikoimaan webissä omien asiakkaidensa kanssa? Enkö ole jossain suhteessa tässä tavoitteessani nyt epäonnistunut?

Asiakasko tietää mitä tahtoo?

Kun asiakas hakee kotisivuilleen uutta ilmettä ja tyyliä vuonna 2010, hän hakee myös apua kiinnostavan sisällön tuottamiseen ja kävijöiden houkutteluun, ymmärsi hän sitä itse tai ei. Mainostoimisto ei useastikaan voi tuottaa asiakkaan sivujen sisältöä, vaan aloitteen on tultava asiakkaalta itseltään. Toimisto voi kuitenkin ehdottomasti miettiä tapoja opettaa asiakasta aktivoimaan kotisivuissa piilevät voimavarat.

On molempien tahojen yhteinen etu, kun asiakkaan web-presenssi elää ja voi hyvin. Tulee käsittää, että harva asiakas todella ymmärtää internetin mahdollisuuksia tiedonjakokanavana, varsinkaan jurojen punastelijoiden luvatussa maassa, Suomessa. Web on hieno asia! Asiakasta tulee innostaa kantamaan oman kortensa kekoon! Mikään ei ole typerämpi sijoitus kuin nettisivut, joilla ei ole mitään eikä koskaan vieraile ketään.

Kokemani perusteella web elää erittäin nopeasti, mutta asiakkaille suuremmat mullistukset tulevat aina pienellä viiveellä. Ennen riittivät pelkät näyttävät sivut, sitten keksittiin myydä päivitettävyyttä ja rich mediaa. Tärkein asia tästä hetkestä ikuisuuteen on kuitenkin sisältö. Ehkä seuraavaksi myytäisiinkin apua sisällöntuottoon?

Niin, tai ehkä ei. Se on aika vaikeaa hommaa. Emmä kyllä tiedä mitä meidän asiakkaat oikeasti haluu.

Kirjoittaja on oululainen tietotekniikan opiskelija ja web-suunnittelija.


Kommentoi

Tuomo kirjoitti 31.03.10 · #

Kirjoitus on julkaistu myös gfx.fi:ssä


Daigle kirjoitti 1.05.10 · #

Hitto. Oli kyllä saakelin hyvä artikkeli ihan suoraansanottuna. Itse en ole noita koodipuolen hommia koskaan oikeastaan hallinnut vaikka perusidea on jokseenkin hallussa PHP:n ja Myslin osalta, mutta useamman nettisivuston pystyyn pistäneenä (artikkelin perimmäinen pointti oletettavasti!) täytyy todeta, että ei ole kyllä ajoittain tosiaan helppoa olla se välikappale sivuston ja asiakkaan välissä.

Oon nyt kuitenki useamman vuoden harrastanu sitä asian suhteen, että mikäli asiakas pyytää sivustot itselleen niin ensimmäinen asia mitä selvitän niin mikä on käyttötarkoitus. Sinänsä tämä nyt menee ristiin sun kirjotuksen kanssa, että siinä missä minä toimitan mahdollisesti vain sivuston staattisena niin juuri se on kettumaista, että ne sivustot eivät päivity. Toistaiseksi olen onnistunu löytämään onneksi asiakkaat, jotka tietävät mitä tahtovat ja näitä ei ole tullut vastaan, että “haa, meillä on nettisivut, mutta eipä ole avauksen jälkeen päivityksiä, pitäskö asialle tehdä jotain?” -tapauksia.

CMS-järjestelmien asennus on toki perhanan helppoa, niiden kustomointi (muutenkin kuin ulkoasu) on tietty sitten vaikeampaa, mutta lähes poikkeuksetta asiakkaan tiettyjen tarkkojen vaatimusten mukainen web-sivusto vaatii tekniseltä toteutukseltaan täysin kustomoitua julkaisujärjestelmää. En mene sanomaan mitään varmuudella esim Drupalin ja Joomlan osalta, mutta tietynlaiset yksittäisten sivujen ominaisuudet voivat varmasti vaatia selkeää omaa muokkausta mikäli jotain lisäosaa ei ole saatavilla.

Tuolla mulla ei sivulla ole omaa oparia (otsikko: Web-sivuston kehittämissuunnitelma) suoraan linkitettynä tai näkyvillä, mutta käsittelin siinä nimenomaan julkaisujärjestelmiä ja hieman tarkemmin WP:n käyttöä moisena. Asiakkaana oli käytännössä alkeet hallitseva “webharrastelija”, joten teksti voi olla melko puuroa suurin osa :)

Mutta yhtä kaikki. Pirun hyvä artikkeli. Tää meni suosikeihin tää saitti ihan senkin takia, että on omaa alaa o/

PS: Lohelle (Henna) terkut :)


Daigle kirjoitti 1.05.10 · #

Niin ja se piti vielä sanomani, että tuo asiakkaiden päivitystehtailu on omasta mielestäni enemmän laiskuutta ja sellasta saamattomuutta. Esim omalle sivulle en jaksa aina päivitellä ihan väkisin turhanpäivisistä jutuista ellei ole aivan pakko :)


Tuomo kirjoitti 3.05.10 · #

Kiitti kommentista! Mukavaa, että lukemasi herätti ajatuksia :)

Sehän itseänikin asiassa vähän kismittää, ettei multakaan löydy kaikkiin tilanteisiin vastauksia. Joskus joutuu vaan apein mielin toteamaan, että vaikka kuinka yritti tehdä parhaansa, sekään ei välttämättä riitä. Asiakkaalla täytyy kuitenkin olla asiaan edes hieman omaa mielenkiintoa!

Jännä nähdä miten tilanne kehittyy jatkossa. Ehkä Facebook ja ystävät saavat ihmiset tajuamaan webin voiman, kun yksittäisiä interaktioita on niin helppo havaita. Pienenkin volyymin toimijat jaksavat kenties päivittää paremmin, jos sivun käyttäjät saadaan toimimaan aktiivisesti pelkän passiivisen selailun sijaan :-)


Daigle kirjoitti 23.04.11 · #

Viive vajaa vuosi, mutta tuohon viimeiseen lauseeseen mitä laitoit:

Interaktiivisuuttahan on haettu sivustoilla viimeiset 15 vuotta ja itsekin olin mukana tuossa buumissa, kun vanhimmat CGI-pohjalla toimivat forumit ja PHP-palautelomakkeet ilmestyivät useille sivustoille, mutta ilman jotain tarkoitusperää jonka vuoksi käyttäjien kannattaisi sivuston sisältöön panostaa, ei ole mitään järkeä sitä lähteä hakemaan. Eli toisinsanoen sivustot, jotka ovat eivät ole joko a) sosiaaliverkosto-sivustoja tai b) sisältöä ja ladattavaa tarjoava sivusto, ei yksinkertaisella staattisella sivustolla tee käytännössä mitään vaikka kuinka toivoisi ihmisten “interaktivoituvan” sivusto ympärillä.

Firma x:n sivustot tulevat aina olemaan vain ne staattiset informaatiolla ja ehkä vieraskirjalla varustettuja sivuja ellei ole tarvetta esimerkiksi varausjärjestelmälle, joka vaikkei nosta keskinäistä interaktiivisuutta muiden sivustolla kävijöiden kanssa mitenkään, antaa vierailijoille syyn tulla takaisin. Mikäli käy staattiset infosivut lukemassa kerran niin tuskin sinne on tarve toista kertaa mennä :)










Blogi tukee Gravatar-palvelua.